Miltei koko maa on alankomaata ja Englannin kanaalia kohti on siellΣ 60 km pitkΣ rannikkokaista, joka on pΣΣasiassa marskimaata. Maan etelΣkolkassa on hiukan ylΣnk÷Σ, johon Ardennit (692 m) vΣhΣiseltΣ osin levittΣytyvΣt.
Maata ovat 19. vuosisadalle asti hallinneet monet hallitsijat lΣhtien Julius Caesarista ja roomalaisista frankkeihin, sen jΣlkeen espanjalais- ja itΣvaltalaiskauden, kunnes ranskalaiset ottivat maan, ja sitten my÷hemmin vuonna 1815 alue liitettiin Alankomaiden kuningaskuntaan. Vuonna 1830 aiheutui levottomuuksia Hollannin valtiota vastaan ensimmΣisessΣ riippumattomuusvaiheessa ja silloin perustettiin nk. "provinssihallinto". Vuonna 1831 asetettiin maan ensimmΣinen kuningas, Leopold af Sachsen-Coburg. Samana vuonna takasivat suurvallat maalle "ikuisen neutraliteetin". Maa on kuitenkin ollut sekΣ ranskalaisten miehittΣmΣ 1. maailmansodan ettΣ saksalaisten miehittΣmΣ 2. maailmansodan aikana, minkΣ jΣlkeen maa luopui puolueettomuudesta liittymΣllΣ Atlantin liittoon ja sittemmin LΣnsi-Euroopan Unioniin ja EF:oon (nykyisin EU). Maa jakaantuu nykyΣΣn kolmeen kielialueeseen, pohjoisessa flaaminkielisiin flaameihin, etelΣssΣ ranskaa puhuviin valloneihin ja sitten kaksikieliseen pΣΣkaupunkialueeseen.